Miten onkaan käynyt Vaajakosken?

Palokan senioritalo kohoaa aivan vanhan keskustan ydinkorttelin viereen. Kortteli sisältää niin omistusasuntoja kuin vuokra-asuntojakin. Talojen yhteyteen sijoittuu myös hoivapalveluja. Kaupungin kaavoitusohjelmassa 2016-2018 on suunniteltu senioriasumista myös Vaajakoskelle. Kuva: Marjo Pakka.

Vuosi 2016 on lopuillaan. Lajinsa viimeisen maalaiskunnan sulautumisesta keskuskaupunkiin tulee kuluneeksi seitsemän vuotta. Kuntaliitoksessa Jyväskylä sai valtavat maa-alueet, mikä on mahdollistanut kaupungin nopean väestömäärän kasvun. Jotta vetovoimaan on kyetty vastaamaan, on se vaatinut resursseja ja ripeää kaavoitusta. Jyväskylä kasvaa etelään, pohjoiseen ja itään. Vanhan maalaiskunnan keskustaajamista eniten on voittanut Palokka. Tikkakosken väestöennuste on hiipuva. Mutta miten onkaan käynyt Vaajakosken? 

Kaupunkirakenteellisesti Vaajakosken sijainti on ihanteellinen. Idästä päin saavuttaessa se on ensimmäinen merkki Jyväskylään saapumisesta. Jääkausi on kuitenkin jättänyt Vaajakoskelle omat haasteensa. Taajama on jouduttu toteuttamaan harjujen kainaloon ja mäkinen maasto on hankaloittanut tiestön ja yhteyksien rakentamista kylien välillä. Oman rasitteensa on tuonut myös maankäytön historia. SOK omisti laajat maa-alueet ja piti niitä hallussaan. Monopoliasemastaan se kykeni säätelemään maankäyttöä. Nihkeä myyntipolitiikka johti lopulta Vaajakosken keskustan hitaaseen kehittymiseen, sillä aina 1980-luvulle saakka maalaiskunta kaavoitti vain niitä maa-alueita, jotka se itse omisti. Asuinalueiden kaavoitus perustui 1960-luvulta lähtien pääasiassa vanhan Vaajakoskentien varteen, kunnes 1970-luvulla moottoritie jakoi Jyskän kahtia ja pirstoi Vaajakosken aluetta entisestään.

Haasteet eivät ole helpottaneet 2010-luvullakaan. Vaajakosken kehittämisen keskeinen kysymys on sen keskustan sijainti. Ns. ”vanhan keskustan” korttelirakenne on epäselvä. Perinteisen torin puuttuminen lisää vaikutelmaa, että ydinkeskustan sijaintia on ollut vaikea mieltää. Kun vanha S-Market purettiin ja se siirtyi alas, lähemmäksi radan vartta, kauppakeskustan rakenne hajosi lopullisesti. Tilanne lienee toivottavasti vain väliaikainen, sillä kaupungin kaavoituskatsaus 2016-2018 osoittaa, että Vaajakosken kaupunkirakenteen eheyttämiseksi on lukuisia suunnitelmia vireillä.

Keskeisimpiä hankkeita vanhan ydinkeskustan kehittämiseksi ovat Savonmäentie 1 ja 3 kaavat. Tavoitteena on kehittää kiinteistöjä ja asumista arkkitehtuurikilpailun voittaneen työn mukaisesti. Ydinkeskustaan odotetaan myös uutta K-Marketia. Kaavan yhteyteen on suunniteltu senioriasumista. Harjutien ympäristöön kaavaillaan asuin – ja palvelurakentamista.

Vaajakosken keskustan kehittyminen pitkällä tähtäimellä linkittyy Valtatie 4:n suunnitelmiin. Tie rakennetaan Kanavuoren ja Haapalahden välille ja se kulkee Varassaaren kautta. Nykyinen valtatie ohjautuu vanhan ydinkeskustan tuntumaan ja liikenne pakkautuu Vaajakosken liikenneympyrään aiheuttaen ruuhka-aikoina vaikean pullonkaulan. Toteutuessaan suunnitelma muodostaa yhtenäisen valtatien ja jättää tilaa Vaajakosken sisäisen liikenteen kehittämiselle, asuntokaavoitukselle ja liike-elämän mahdollisuuksille. Tulevaisuudessa näemme kaupunkirakenteellisesti yhtenäisemmän Vaajakosken, jossa julkiset palvelut ja elinkeinoelämä tukevat toisiaan.

Haasteistaan huolimatta Vaajakoski on pärjännyt kaavoituskisassa hyvin. Itä on yksi Jyväskylän pääkasvuilmansuunnista, mikä näkyy runsaana omakotikaavoituksena. Vaajakoski houkuttelee perheitä. Palvelutarpeen lisääntyessä myös keskeneräisten kaavoitushankkeiden aloittaminen ja loppuun saattaminen olisi hoidettava kuntoon. Lähestyvissä kuntavaaleissa sopiikin odottaa, että vaajakoskelaiset ehdokkaat tuntevat alueensa kaavoitustilanteen. Investointi – ja kaavoitusohjelmassa on paljon puolustettavaa.

Marjo Pakka

Kirjoittaja on Kokoomuksen Naisten Liiton varapuheenjohtaja, Kokoomuksen valtuustoryhmän ja kaupunkirakennelautakunnan jäsen. marjo.pakka@jkl.fi

Valtuustoaloite: Maauimala Jyväskylään

          Olen jättänyt valtuustokokouksessa 3.10.2016 alla olevan valtuustoaloitteen.

Kuva Helsingin Kumpulan maauimalasta.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

MAAUIMALA JYVÄSKYLÄÄN

Suomessa on maauimaloita mm. Lahdessa, Porissa, Turussa, Hyvinkäällä ja Helsingissä. Jyväskylä tunnetaan liikunta – ja kilpaurheilukaupunkina. Liikuntapaikkojen kirjo on monipuolinen ja urheiluseuratoiminta erittäin aktiivista. Kaupungistamme kuitenkin puuttuu maauimala.  

Maauimala lisäisi uimaharrastuksen suosiota ja palvelisi myös koululaisryhmien uimaopetusta. Maauimalat ovat erittäin suosittuja liikuntapaikkakohteita kesäisin ja osassa maauimaloista on myös talvisin avantouintimahdollisuus. Jyväskylässä sijaitseva maauimala houkuttelisi kävijöitä maakunnasta ja sen rajojen ulkopuoleltakin. Näin ollen se olisi merkittävä vetovoimatekijä ja lähimatkailukohde. Todettakoon myös, että Jyväskylän uimarannoilta puuttuu korkea ulkohyppytorni, joka olisi hyvä toteuttaa maauimalan yhteyteen.  

Kaavoituksella halutaan edistää viihtyisiä ja terveyttä tukevia ulkotiloja. Jyväskylässä hyviä esimerkkejä uudenlaisesta kaupunkisuunnittelusta ovat ns. Kehä Vihreä - projekti ja lähiliikuntapaikkaohjelma. Maauimalan tulisi sijaita helposti saavutettavissa, toimivien liikenneyhteyksien varrella. Mahdollinen sijaintipaikka maauimalalle voisi olla ns. Kasinonmäen alue, jonka läheisyydessä sijaitsee myös suosittu Viitaniemen uimaranta. Kyseeseen voisi tulla myös Palokassa sijaitseva vapaa, kaupungin omistuksessa oleva julkisten toimintojen tontti, joka sijaitsee Terran vieressä. Kolmas mahdollinen sijaintipaikka voisi olla Mattilanniemessä yliopistorakennusten ja Jyväsjärven välissä. Alue on nykyisin puistona ja viherkentillä harrastetaan erilaisia liikuntalajeja kesäisin. Viimeisin vaihtoehto lienee kannatettavin, sillä Jyväsjärven ympäristö on jo nyt suosittua liikunta - ja ulkoilualuetta. Alue sijaitsee erinomaisten liikenneyhteyksien varrella ja on helposti tavoitettavissa myös julkisella liikenteellä.  

Maauimala olisi iso investointi Jyväskylän kaupungille, mutta se maksaisi itsensä takaisin. Maauimalan suunnittelussa olisi hyvä etsiä myös erilaisia yhteistyömalleja elinkeinoelämän kanssa. Esimerkiksi yleinen sauna, jonka rakentaminen Jyväskylään on ollut runsaasti esillä mm. mediassa, voisi sijaita maauimalan yhteydessä.  

Esitän, että Jyväskylän kaupunki selvittää mahdollisuuden rakentaa maauimala joko tässä aloitteessa esitetyille tonteille tai muualle kaupungin alueelle. Selvityksessä tulisi tutkia myös eri yhteistyömahdollisuudet elinkeinoelämän ja urheiluseurojen kanssa.

 

Marjo Pakka

Kokoomuksen valtuustoryhmä